Valintojen maailma

Olin eilen keskustelemassa yleisestä ansioturvasta Ylen erinomaisessa ohjelmassa nimeltä "Mikä maksaa?" Kuuntele ohjelma täältä:  https://areena.yle.fi/audio/1-50547955

Työmarkkinoiden rautainen lukko SAK julkaisi muutama päivä sitten   tiedotteen   otsakkeella ”SAK haluaa parannuksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan”. Siinä ei liene mitään yllättävää kenellekään, että SAK haluaa parannuksia ansioturvaan. Kiinnostavaa tiedotteessa oli se, että SAK asettui vihdoin kannattamaan   yleistä ansioturvaa . Tiedotteessa sanotaan: ” Näiden parannusten lisäksi SAK:n hallitus tukee tavoitetta, että kaikki palkansaajat ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä.” Tämä on mitä tervetullein linjanmuutos. Jyrkkä vastustaminen saattaa siis kääntyä lyhyessä ajassakin, kun tuulee oikeasta suunnasta. En missään nimessä moiti SAK:ta takinkäännöstä tai tuuliviirinä olemisesta. Näin järkevät ihmiset ja instituutiot toimivat – kun tiedot ja tilanteet muuttuvat, on linjauksia syytä päivittää. Kuten työmarkkinapöydissä aina, SAK ei tietenkään ehdoitta asetu kannattamaan yleistä ansioturvaa. Työmarkkinapöydässähän on kyse pelitilanteesta ja SAK sitoo linj...

Julkisen sektorin työllistämistä tarjotaan toisinaan lääkkeeksi työllisyysasteen kohentamiseksi. Jokunen viikko sitten esimerkiksi pitkän linjan kansanedustaja Eero Heinäluoma nosti julkisen sektorin työllisten määrän yhdeksi syyksi Ruotsin Suomea korkeammalle työllisyysasteelle . Ekonomistien suhtautuminen julkiseen työllistämiseen edellä mainituista motiiveista käsin on tyypillisesti ollut nihkeää. Miksi? Keskeisin (joskaan ei ainut) perustelu on syrjäytymisvaikutus. Toisin sanoin julkisen sektorin työllistäminen vähentää eli ”syrjäyttää” yksityisen sektorin työtä. Kuvittele, että julkinen valta alkaisi valmistamaan ja myymään skoottereita. Tämä vähentäisi yksityisen sektorin rekrytointia, kun julkinen tuotanto alkaisi kilpailemaan yksityisen kanssa – oletuksena, ettei julkisen sektorin toiminta laajentaisi skootterimarkkinaa merkittävästi. Olennainen kysymys skoottereita myyvälle valtiolle olisi: mikä markkinaepäonnistuminen perustelee tällaisen päätöksen? Onko skootterimarkki...

Viime viikolla uutisoitiin historiallisen suuresta tiputuksesta, kun Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui vuositasolle muutettuna 32,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Finanssikriisi oli paha kriisi ja tuolloinkin tiputus oli ”vain” 8,4 prosenttia. Yleisesti ottaen pidän enemmän tavasta ilmoittaa neljännesvuosittainen talouskasvu verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Näin mitattuna Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui 9,5 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä. Korkea on tiputus, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa. Vaikka Yhdysvalloista on uutisoitu paljon, itse asiassa monessa maassa Euroopassa tilanne on vieläkin synkempi. Saksassa toisen neljänneksen vertailukelpoinen tiputus oli 11,7 prosenttia, Italiassa 17,3 prosenttia, Ranskassa 19 prosenttia ja Espanjassa 22,1 prosenttia. Valitettavasti Suomen vastaavaa lukua ei vielä ole saatavilla, mutta kokeellisen tuotannon pikaestimaatin mukaan tiputus olisi noin 5,5 prosentin luokkaa. ...

Universaali ansioturva nousi taas otsikoihin kiitos Kokoomuksen uuden, myötäsukaisen linjauksen ja Hesarin Teemu Muhosen  nopean reagoinnin  linjaukseen. Asiassa on siis kyse siitä, että kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Kassojen jäsenmaksuilla katetaan vain murto-osa ansiopäivärahan kustannuksista. Järjestelmän epäkohta halutaan korjata ulottamalla ansioturva kaikille yhdenvertaisesti ja siitä nimitys universaali ansioturva. Olin asiaan liittyen selvityshenkilönä parisen vuotta sitten. Loppuraportti on luettavissa täällä . Tässä kirjoituksessa haluan ottaa kantaa erääseen yksityiskohtaan, jota (mielestäni väärin perustein) nostetaan tasaisin väliajoin perustelemaan nykymallia ja vastustamaan uudistusta. Esimerkki täällä . Ajatus menee siis niin, että koska Työllisyysrahasto tilittää karkeasti peruspäivärahaa saavien henkilöiden osuuden työttömyys...

Talouskriisien aika on poikkeuksellisen epävarmuuden aikaa. Finanssikriisit ovat arvaamattomia, mutta niistä meillä on jo (valitettavasti) jonkin verran kokemusta. Sen sijaan koronakriisin kaltaisia pandemiatalouskriisejä on harvemmin, jonka takia tiedämme niistä vielä vähemmän. Siitä huolimatta niin epidemiologisia kuin taloudellisiakin ennusteita on tehtävä. Monet talousennustelaitokset ovat päätyneet ennustamaan noin kuuden prosentin tiputusta bruttokansantuotteessa vuodelle 2020. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi noin 14 miljardin euron tiputusta tuotannossa. Kokonaistuotannon osatekijästä viennistä puhutaan paljon, ja se onkin Suomen kannalta tärkeä muuttuja. Suomen viennin arvon suhde bkt:een on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Maailmankaupan tyrehtyminen on ollut ja tulee olemaan ongelma Suomelle tämänkin kriisin aikana. Suomen tavaraviennin arvo tippui 8,8 prosenttia maaliskuussa ja 19,9 prosenttia huhtikuussa. Vaikka kaikissa talouskriiseissä on omat erikoisuutensa, niin...

Koronakriisi on aiheuttanut ennen näkemättömän jyrkän nousun työttömyydessä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa oli viimeisimmän tiedon (21.6.) mukaan lomautettuna noin 133 000 henkilöä, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta lomautettuna on noin 10 000. Onneksi luvut eivät näytä enää jyrkästi heikentyvän, vaan lomautettujen määrä pikemminkin laskee. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on suhteellisen kattava – mutta ei kaikille. Tämän vuoden huhtikuussa lomautus-šokin iskiessä toiset olivat työttömyyskassan jäseniä, kun taas toiset eivät olleet. Toiset pääsivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, toiset eivät. Kaikki ovat kuitenkin maksaneet palkastaan työttömyysvakuutusmaksua, jolla rahoitetaan suuri osa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla ansioturvasta rahoitetaan vain murto-osa – 5,5 prosenttia. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Viime vuosina peruspäivärahaa on saanut yleensä 25 000–30 000 henkilöä kuuk...

Uusin kauppakamarin kysely on julkaistu.  Kysely tehtiin 23.6.2020. Tiedote: https://kauppakamari.fi/tiedote/kauppakamarikysely-kaanne-on-tapahtunut-tulevaisuus-nayttaa-yrityksissa-paremmalta-kuin-nykyhetki/  Tässä kattava Power BI -raportti kyselystä: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYmZjN2UxNzgtNzg2Zi00YWRkLWEwOWItNTNhNDg3MTI3NmRiIiwidCI6IjA0Y2NlMTBjLTcxMWEtNGZlNS1iMTQyLWE1NzdhYmY3ZDE5MSIsImMiOjl9

Hurjaa!

Lama-aikana valmistuneiden työmarkkinamenestys poikkeaa normaaliaikoina valmistuneista. Näin on ainakin, jos on uskominen  Bart Cockxin  kokoomia viimeisiä  tutkimustuloksia . Teoria on looginen, mutta monisyinen. Myös sen empiirinen tutkiminen on jossain määrin monimutkaista, mutta siitä toisaalla. Seuraavassa karkeasti yksinkertaistettu kuvaus vaikutusmekanismeista. Korkeasti koulutetuilla henkilöillä on monasti useampia työmarkkinavaihtoehtoja, kuin matalasti koulutetuimmilla kavereillaan. Yliopistotutkinnon suorittanut ei lama-aikaan kenties löydä heti työtään omalta alaltaan, mutta usein jotain työtä kuitenkin löytyy. Työttömyyden sijaan ”oman alan” työkokemuksen kertyminen vähenee ja palkka saattaa olla vaihtoehtoa alempi. Sen sijaan matalammin koulutetulla henkilöllä lama-aikana tällaista sopeutumisvaihtoehtoa alemman koulutustason työtehtävään ei ole ja työttömyys nousee herkemmin. Korkeasti koulutettujen ihmisten tapauksessa vaikutukset ovat pitkäaikaise...

Savupiipusta nousi valkoista savua, ja hallitus sopi neljännestä lisätalousarviosta. Tuloksena mittava paketti vähän sitä sun tätä. Ja tietysti lisää velkaa.  Hallituksen antamien tietojen  mukaan valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa. Kysymys on siis poikkeuksellisen mittavasta elvytyspaketista. Monet ovat suorastaan kauhistuneet velan kasvusta. Toiset vähättelevät ongelmaa. Suurin osa ihmisistä on siinä keskellä. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? MITÄ TAPAHTUI FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN? Lamat eivät ole veljiä keskenään. Niitä on siis vaikea verrata. Suomen suuren laman aikaan eli 1990-luvun alkupuolella Suomen valtio ei pahimmassa vaiheessa yksinkertaisesti enää saanut lainaa. Julkista taloutta oli pakko sopeuttaa eri tavoin. Yksi keskeinen rakenteellinen muutos verrattuna suureen lamaan liittyy siis lainan saantiin ja pääomamarkkinoihin. Nyt rahaa olisi saatavilla. ...

Kauppakamarien 18.5.2020 tehdyn kyselyn tulokset Power BI -raporttina. Olkaat hyvät. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiM2I1NTI5MTctOGIwOC00ZTBkLTljNDUtZDFmZjYxMjFhZTM2IiwidCI6IjA0Y2NlMTBjLTcxMWEtNGZlNS1iMTQyLWE1NzdhYmY3ZDE5MSIsImMiOjl9

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola päräytti 16.5.2020 ilmaan viserryksen, jossa hän kirjoitti näin: "Hyvä huomata, että #korona lomautuksia on n. 200 000. Lomautusten helpottaminen merkitsee yrityksille n. 850 milj. euron säästöä palkoissa laskettuna suomalaisten keskipalkalla. Tämä on suora tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille” Sanomaansa selventääkseen hän vielä jatkoi : ” Tiedoksi teille kaikille mielensä pahoittaneille ja tahallaan väärin ymmärtäneille. Jos ei olisi sovittu työlainsäädännön väliaikaisista muutoksista ja nopeutetusta lomautuksesta, palkka olisi maksettu keskimäärin kuukauden pitempään. Tämä on vain hyvä huomata!” Ymmärrän ehkä mitä Antti Palola yritti sanoa. Hän yritti sanoa sen olevan hienoa, että lomautuksia koskevia sääntöjä pystyttiin muuttamaan suhteellisen nopeassa aikataulussa koronakriisin alkuvaiheessa. Siis että kiitos kuuluu palkansaajaliikkeelle tällaisen muutoksen mahdollistamisesta. Samalla hän tuli kuitenkin sanoneeksi paljon...

Korkeakoulujen lukukausimaksut puhuttavat taas, koska ne nostettiin esille perjantaina julkaistussa ns. Vihriälän työryhmän raportissa . Arvostetuista taloustieteilijöistä koostuvan ryhmän oli tarkoitus pohtia talouspolitiikan strategiaa koronakriisissä ja siinä samalla ehdottivat he joitain mahdollisia politiikkalinjauksia Suomen talouden rakenteiden kohentamiseksi. Helsingin sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies sekä somevaikuttaja Jussi Pullinen nosti asian esille. Hän esitti väitteen, että ”Itsekään tuskin olisin tässä työssä, jos meillä olisi ollut lukukausimaksut tai uhka opinnoista jäävästä isosta laskusta”. En usko Pullisen väitettä monestakaan syystä. Uskoakseni Pullinen kritisoi olkiukkoa, jota ei käytännössä ole olemassa. Tämä toistuu valitettavan usein, ja se johtuu pitkälti siitä, että sana ”lukukausimaksu” ymmärretään liian kapeasti. Käydään siis vielä kerran läpi se uudistusmalli, jota useimmiten on tarjottu. ( Kauppakamarien malli löytyy täältä siv...

Vastikään pääministeri  Sanna Marin   varoitteli , että kriisi saattaa kestää vielä kauankin. En epäile, etteikö päätösten taustalla oleva analyysi olisi hyvää. Mutta silti minua kiinnostaa, mihin tarkemmin ottaen päätökset perustuvat? En ole löytänyt STM:n tai THL:n sivuilta pitkiin aikoihin yksityiskohtaisempia arvioita siitä, mikä näkemys virkamiehillä on koronaepidemian kehittymisestä. Päätösten taustalla lienee ilman muuta analyyttistä ajattelua esimerkiksi THL:n tutkijoiden taholta. Ja en nyt tarkoita sinänsä erinomaisia  THL:n tilannehuoneen  tyyppisiä ratkaisuja. Tarkoitan virkamiesten (ja tutkijoiden) päättäjien päätösten taustaksi tekemiä parhaita mahdollisia asiantuntija-arvioita epidemian kehityksestä. Mikä on hallituksen päätöksiin perustuva arvio tartuttavuusluvusta (R0)? Kuinka infektioiden tai koronavirukseen kuolleiden lukumäärien odotetaan kehittyvän? Onko taustalla tarkempia hajotelmia odotetuista ikä- tai alueellisista jakautumista? Ja niin...

Kehysriihi  tuli ja meni, mutta aika erilailaisena, kun vielä jokunen kuukausi sitten ajateltiin. Kehysriihi piti olla työllisyysriihi – siellä oli tarkoitus tehdä toimenpiteitä, joilla nostettaisiin Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Aina asiat eivät mene suunnitellusti. Kehysriihi oli koronariihi ja hyvä niin. Tilanne on siinä määrin  vakava , että muuta vaihtoehtoa ei tainnut olla. Riihen linjaukset  ovat hyviä  esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja kuntien kautta haettaviin suoriin yritystukien näkökulmasta. Toisaalta riihi jäi vajaaksi, koska edelleen työllistävien yritysten sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ei tullut väliaikaista poistoa. Näyttää nimittäin siltä, että talouden pudotuksesta tulee syvä. Ja sellaisessa tilanteessa on parempi tehdä liikaa kuin liian vähän. Totuuden nimessä on sanottava, ettei kukaan tällä hetkellä tarkkaan tiedä missä juuri nyt mennään.  Esimerkiksi Suomen Pankki antaa kaksi realistista skenariota ...

Kiinan Wuhan aivasti, ja nyt Suomi on kipeä. Koronavirus on hengenvaarallinen tietyille väestöryhmille. Ensivaiheessa sosiaalinen eristäytyminen on Suomen ainut mahdollinen strategia. Mutta koko yhteiskunta ei voi lakata toimimasta, tai yhteiskuntajärjestelmämme romahtaisi. Ajattele turvallisuuden ylläpitoa, jätehuoltoa, ruuan- tai sähköntuotantoa. Puhumattakaan terveydenhuollosta! Tiettyjen toimintojen on yksinkertaisesti pysyttävä käynnissä kaikissa tilanteissa. Iso osa väestöstä ja yrityksistä toimii aloilla, joilla sosiaalinen etäännyttäminen tarkoittaa taloudellisen toimeliaisuuden merkittävää vähentymistä. Nyt käytettävissä oleva vähäinen tilastodata viittaa siihen, että kokonaistuotanto ja kulutus romahtavat Suomessa alkuvuonna. OECD:n mukaan jokainen karanteenikuukausi alentaa maan bruttokansantuotetta keskimäärin kahdella prosentilla. Näin ollen esimerkiksi kolmen kuukauden eristäytyminen maksaisi Suomelle noin 14 miljardia euroa. Eikä sen jälkeen palattaisi välittömäs...

Tähän maailman aikaan on vähän konkreettista tilastotietoa, johon nojata. Nopeimmatkin tilastot tulevat helposti kuukauden viiveellä, ja kuukausi on tällä hetkellä kovin pitkä aika. Siksi kyselytutkimukset nousevat arvoon arvaamattomaan. Kauppakamarit toteuttivat 30.3.2020 jäsenkyselyn koronakriisin taloudellisista vaikutuksista. Sekä tämän, että 16.–17.3.2020 tehdyn kyselyn perusteella pystymme luomaan parempaa kuvaa yritysten tilasta juuri nyt.  Toki kyselytutkimusten kohdalla on koko ajan pidettävä mielessä, että vastaukset edustavat vastaajien subjektiivisia näkemyksiä aiheesta. Puhe ja sanat eivät ihmisillä aina kohtaa. Siitä huolimatta saamme kyselyistä avokasta tietoa.  Seuraavassa muutamia nostoja kauppakamarien viime aikaisista kyselyistä liittyen koronaan.  Yritysten liikevaihto sakkaa – toimialojen välillä on eroja Keskimäärin yksikään toimiala ei pääse karkuun koronakriisiä, ja kolme neljästä yrityksestä vastaa, että koronavirusepidemia on vai...

Julkaistu alunperin Verkkouutisten blogissa *********************************** Koronakriisi on hyvin akuutissa vaiheessa. Tulipaloa sammutetaan parasta aikaa. Yksi koronaviruksen epämiellyttävä seuraus on taloudellisen toiminnan pysähtyminen. Kauppakamarien tuoreen  kyselyn mukaan  kolmannes jäsenyrityksistä kokee konkurssiriskin kohonneen. Liki neljännes yrityksistä ovat kutsuneet yt-neuvottelut tai antaneet lomautusvaroituksen. Yli puolet yrityksistä lomauttaa tai irtisanoo henkilöstöä seuraavan kahden kuukauden aikana. Lomautusaalto on jo päällämme ja tulee pahenemaan lähitulevaisuudessa. Kohta joudumme sukeltamaan syvemmin siihen keskusteluun, että kuinka turvaamme ihmisten toimeentuloa paremmin konkurssien ja työttömyyden takia. On epämiellyttävää huomata, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä jakaa ihmiset kahteen kastiin: niihin, jotka ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja muihin. Lomautuksen tai työttömyyden osuessa kohdalle, toinen k...

Koronapandemia on vyörynyt päällemme nopeasti. Helmikuussa vaikutukset suomalaisiin olivat vielä maltillisia. Mutta kulmakerroin on ollut jyrkäsit nouseva. Maaliskuun talousluvut tulevat todennäköisesti olemaan huonoja. Mutta mistä voimme tietää tässä vaiheessa, koska meilkein mitään kättä pidempää ei ole? Epävarmuus on suurta. Suunnistamme tällä hetkellä pimeässä. Siksi päätimme toteuttaa pikakyselyn jäsenistöllemme, jotta saisimme jotakin konkreettista. Annoimme yrityksille alle kaksi päivää aikaa vastata kysymyksiin. Siitä huolimatta kyselyyn vastasi poikkeuksellisen moni. Tämä kielii asian ajankohtaisesta tärkeydestä. Kyselyn tulokset ovat häkellyttäviä. Kyselyn mukaan koronavirus vaikuttaa tai tulee vaikuttamaan koko yrityskenttään; 95 % vastaa kyllä kysymykseen ”Onko tai tuleeko koronavirus vaikuttamaan yrityksesi toimintaan?” Yli puolet yrityksistä (55 %) vastaa, että koronavirusepidemia on jo vaikuttanut liikevaihtoon negatiivisesti. Viidenneksen mukaan vaikutus on s...

Julkaistu ainakin Lapin Kansassa, Turun Sanomissa, Hämeen Sanomissa ----------------------------- Julkinen toiminta tulisi järjestää mahdollisimman järkevästi, kun yhteisiä verovaroja käytetään. Muiden rahaa pitäisi käyttää omia varoja säästeliäämmin, mutta valitettavasti todellisuus on päinvastainen. Hallitus on laskenut kommenteille esityksen, jossa esitetään nykyisin TE-toimistoille kuuluvien tiettyjen tehtävien siirtoa Kelalle ja työttömyyskassoille. Tausta-ajatuksena olisi, että työttömyysetuuden maksaja huolehtisi työnhakijan lähes koko työttömyysturva-asian käsittelystä ja ratkaisemisesta. Siirtymä kohti yhden luukun periaatetta on ilman muuta kannatettava. Mutta esitys on nurinkurinen ja yhteisten verovarojen käytön näkökulmasta tehoton. Esitys ei nimittäin vie järjestelmää kohti keskitetympää ja siten paremmin suuruuden ekonomiaa hyödyntävää järjestelmää, mikä tässä yhteydessä olisi mahdollista. Sen sijaan esityksessä tekemistä jaettaisiin Kelaan sekä 25 työttö...

Julkaistu alunperin Taloustaidon blogikirjoituksena 5.3.2020 --------------------------------------------------------- Suomessa vallitsee kestävyysvajeeksikin kutsuttu merkittävä julkisen talouden tulojen ja menojen epäsuhta pitkällä aikavälillä. Sen mittaluokka on viimeisten laskelmien mukaan 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli reilusti yli 10 miljardia euroa. Kestävyysvajeen voi selättää nostamalla tuloja tai vähentämällä menoja. Pelkistäen tuloja saa ylös kiristämällä verotusta ja menoja alas karsimalla julkisista palveluista tai etuuksista. Julkisen talouden tasapainottaminen maistuu monille päättäjille myrkkyäkin kitkerämmältä – paitsi ehkä niiden päättäjien kohdalla, joiden mielestä veronkorotukset ovat itseisarvoisesti hyvä asia. Näitä äänenpainoja on muuten viime aikoina kuulunut länsimaisen kapitalismin kehdosta Yhdysvalloista, jossa melkoisen radikaalitkin varallisuusveroehdotukset ovat saaneet palstatilaa. Suurin osa ihmisistä kuitenkin ymmärtää, et...

Julkaistu täällä: https://sosiaalivakuutus.fi/tyoton-voi-olla-laiska-tai-ahkera-tai-jotain-ihan-muuta/

Julkaistu täällä: https://www.verkkouutiset.fi/jarjestojen-veto-oikeus-on-mennytta-aikaa/ ----------------------------------- Asetelma on mielenkiintoinen, jopa herkullinen. Hallitus päätti, että perhevapaita tulee uudistaa ja kaiken lisäksi kolmikannassa. Asiat ovat edenneet nyt niin pitkälle, että sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen esitteli hallituksen uutta perhevapaamallia viikko sitten. Kivenä kengässä on nyt sellainen asia, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei mallia purematta niele. Perustelu on se, että uudistus ei paranna naisten työmarkkina-asemaa eikä se vahvista työllisyyttä – päinvastoin uudistus alentaa työllisyyttä. Nettona uudistus on julkiselle taloudelle kalliin puoleinen. Asetelma on mielenkiintoinen, jopa herkullinen, nimittäin viime hallituskaudella esimerkiksi vasemmistoliitto ja varsinkin SDP painottivat voimakkaasti yhdessä sopimista ja työmarkkinarauhaa. Nyt ministeri Pekosen toiminta näyttää ainakin mediatietojen peruste...

Julkaistu täällä: https://www.taloustaito.fi/blogit/mauri-kotamaki/pidempi-ansiosidonnainen-parempi-tyopaikka--totta-vai-tarua/ --------------------------------------- Ansiosidonnainen työttömyysturva on paljon esillä. Ansiosidonnainen työttömyysturva Suomessa on kohtalaisen antelias ja osin siksi myös liian passivoiva etuus. Tulkitsen, että ansioturva on esillä muun muassa siksi, että siihen kohdistuu monen mielestä merkittäviä uudistuspaineita. Yksi viime aikoina esillä ollut väite on, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto olisi positiivisesti yhteydessä parempaan tuottavuuskehitykseen. Logiikka menee sillä tavalla, että pidempi uuden työpaikan hakuaika ansiosidonnaisella mahdollistaa paremman työpaikan löytämisen. Työntekijä löytää siis paremman työpaikan ja työnantaja paremman työntekijän – molemmat voittavat. Tutkimusevidenssiä väitteelle esitti VATT:n tutkijat Tomi Kyyrä ja Hanna Pesola, jotka löysivät tutkimuksessaan poikkeuksellisen suuren vaikutuksen. Tuloksen muk...