Käytetään yhteiset verorahat viisaasti

-
Julkaistu ainakin Lapin Kansassa, Turun Sanomissa, Hämeen Sanomissa
-----------------------------

Julkinen toiminta tulisi järjestää mahdollisimman järkevästi, kun yhteisiä verovaroja käytetään. Muiden rahaa pitäisi käyttää omia varoja säästeliäämmin, mutta valitettavasti todellisuus on päinvastainen.

Hallitus on laskenut kommenteille esityksen, jossa esitetään nykyisin TE-toimistoille kuuluvien tiettyjen tehtävien siirtoa Kelalle ja työttömyyskassoille. Tausta-ajatuksena olisi, että työttömyysetuuden maksaja huolehtisi työnhakijan lähes koko työttömyysturva-asian käsittelystä ja ratkaisemisesta.

Siirtymä kohti yhden luukun periaatetta on ilman muuta kannatettava. Mutta esitys on nurinkurinen ja yhteisten verovarojen käytön näkökulmasta tehoton.

Esitys ei nimittäin vie järjestelmää kohti keskitetympää ja siten paremmin suuruuden ekonomiaa hyödyntävää järjestelmää, mikä tässä yhteydessä olisi mahdollista. Sen sijaan esityksessä tekemistä jaettaisiin Kelaan sekä 25 työttömyysturvaa hoitavaan kassaan.

Nykyisin TE-toimistot käyttävät arviolta 6,8 miljoonaa euroa vuodessa kyseessä olevien tehtävien hoitamiseen. Uudistuksen jälkeen Kela ja kassat käyttäisivät arviolta 16 miljoonaa euroa. Menojen kasvattaminen ihmetyttää – varsinkin, kun lyhyellä aikavälillä julkinen talous on monta miljardia euroa alijäämäinen, koronashokki painaa sekä globaalia että Suomen taloutta alas edelleen ja pitkällä aikavälillä väestörakenteen muutos johtaa vuositasolla yli kymmenen miljardin euron tulojen ja menojen epäsuhtaan.

Voi toki kysyä, että mitä nyt 10 miljoonaa euroa vaikuttaa mihinkään isossa kuvassa – julkiset menothan lasketaan kymmenissä miljardeissa. Mutta kyse onkin enemmänkin periaatteesta. Yhteisiä verovaroja käytettäessä tulisi olla erityisen tarkka, ettei rahoja tuhlata tarpeettomasti.

Hajautettu eli monen kassan työttömyysturvajärjestelmä on hyvä esimerkki yhteisen rahan käytöstä. Laskin kaksi vuotta sitten, että mikäli hajautetusti toimivan työttömyyskassajärjestelmän toimintaa keskitettäisiin, olisi vuodessa mahdollista säästää yli 40 miljoonaa euroa hallinnollisissa kuluissa. Eikä kenenkään etuustaso heikentyisi ja keskimäärin palvelutasokin parantuisi.

Huhtikuun kehysriiheen toivon hallitukselta viisaita päätöksiä, jotka tehostavat julkisen sektorin toimintaa. Hallituksen esityksen työttömyysturva- ja vuorotteluvapaajärjestelmien toimeenpanon järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi voi siis haudata ja keskittyä muihin tärkeisiin asioihin.

Mauri Kotamäki
Pääekonomisti, Keskuskauppakamari

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomessa ja rapakon takana tiputaan korkealta

-
Viime viikolla uutisoitiin historiallisen suuresta tiputuksesta, kun Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui vuositasolle muutettuna 32,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Finanssikriisi oli paha kriisi ja tuolloinkin tiputus oli ”vain” 8,4 prosenttia. Yleisesti ottaen pidän enemmän tavasta ilmoittaa neljännesvuosittainen talouskasvu verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Näin mitattuna Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui 9,5 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä. Korkea on tiputus, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa. Vaikka Yhdysvalloista on uutisoitu paljon, itse asiassa monessa maassa Euroopassa tilanne on vieläkin synkempi. Saksassa toisen neljänneksen vertailukelpoinen tiputus oli 11,7 prosenttia, Italiassa 17,3 prosenttia, Ranskassa 19 prosenttia ja Espanjassa 22,1 prosenttia. Valitettavasti Suomen vastaavaa lukua ei vielä ole saatavilla, mutta kokeellisen tuotannon pikaestimaatin mukaan tiputus olisi noin 5,5 prosentin luokkaa. ...
Lue lisää

Lama paljastaa, mistä turva vuotaa

-
Koronakriisi on aiheuttanut ennen näkemättömän jyrkän nousun työttömyydessä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa oli viimeisimmän tiedon (21.6.) mukaan lomautettuna noin 133 000 henkilöä, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta lomautettuna on noin 10 000. Onneksi luvut eivät näytä enää jyrkästi heikentyvän, vaan lomautettujen määrä pikemminkin laskee. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on suhteellisen kattava – mutta ei kaikille. Tämän vuoden huhtikuussa lomautus-šokin iskiessä toiset olivat työttömyyskassan jäseniä, kun taas toiset eivät olleet. Toiset pääsivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, toiset eivät. Kaikki ovat kuitenkin maksaneet palkastaan työttömyysvakuutusmaksua, jolla rahoitetaan suuri osa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla ansioturvasta rahoitetaan vain murto-osa – 5,5 prosenttia. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Viime vuosina peruspäivärahaa on saanut yleensä 25 000–30 000 henkilöä kuuk...
Lue lisää