Kriisistä on mahdollista selvitä pelättyä pienemmin vahingoin
Kiinan Wuhan aivasti, ja nyt Suomi on kipeä. Koronavirus on hengenvaarallinen tietyille väestöryhmille. Ensivaiheessa sosiaalinen eristäytyminen on Suomen ainut mahdollinen strategia.
Mutta koko yhteiskunta ei voi lakata toimimasta, tai yhteiskuntajärjestelmämme romahtaisi. Ajattele turvallisuuden ylläpitoa, jätehuoltoa, ruuan- tai sähköntuotantoa. Puhumattakaan terveydenhuollosta! Tiettyjen toimintojen on yksinkertaisesti pysyttävä käynnissä kaikissa tilanteissa.
Iso osa väestöstä ja yrityksistä toimii aloilla, joilla sosiaalinen etäännyttäminen tarkoittaa taloudellisen toimeliaisuuden merkittävää vähentymistä.
Nyt käytettävissä oleva vähäinen tilastodata viittaa siihen, että kokonaistuotanto ja kulutus romahtavat Suomessa alkuvuonna. OECD:n mukaan jokainen karanteenikuukausi alentaa maan bruttokansantuotetta keskimäärin kahdella prosentilla. Näin ollen esimerkiksi kolmen kuukauden eristäytyminen maksaisi Suomelle noin 14 miljardia euroa.
Eikä sen jälkeen palattaisi välittömästi normaaliin. Ihmisiä on lomautettu ja tuotantoa ajettu alas, konkursseja on saattanut tulla ja työttömyys on noussut. Talouden palautuminen ei tapahdu hetkessä. Kansantalous on pikemmin kuin voimala, jonka toiminta hätätapauksessa saadaan ajettua nopeasti alas, mutta uudelleen käynnistäminen ottaa oman aikansa.
Lisäksi vientikysyntä saattaa olla pitkäänkin lamaantunut, koska monet muut maat kamppailevat vielä epidemioittensa kanssa.
Näillä parametreilla talouden romahdus voi olla jopa enemmän kuin nyt ennustetut neljästä kuuteen prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kuinka pitkään eristäytymisen strategia voi jatkua? Myös työttömyys, liikkumattomuus ja syrjäytyminen tappavat, joskin eri tavalla kuin koronavirus. Tulisi etsiä ratkaisuja, joissa parhaaseen terveydelliseen lopputulokseen päästään mahdollisimman pienin taloudellisin haitoin.
Väestöön olisi syytä kohdistaa laajamittaisia testauksia viruksen varalta. Suomen viranomaisten muuten hyvä linja on ollut tältä osin sekava. Onneksi viimeisten tietojen mukaan testausta aiotaan lisätä. Myös yksityinen sektori kantaa kortensa kekoon innovoinnissa ja testauspotentiaalin kasvattamisessa. Saatavilla on jo drive-in-testausta ja lähitulevaisuudessa testausta vasta-aineiden varalle. Testauspotentiaalia on kasvatettu muun muassa tekemällä yhteistyötä eteläkorealaisten kanssa.
Teknologiakin kehittyy. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viranomaiset ovat hyväksyneet testin, joka antaa tuloksen koronavirusinfektiosta 45 minuutissa. Määrätietoisin askelein ja teknologisten innovaatioiden kautta kapasiteettia on mahdollista lisätä roimasti. Mitä aikaisemmin pystymme turvallisesti lieventämään rajoituksia, sitä parempi.
Testaaminen on tärkeää, jotta tartuntapesäkkeet voidaan eristää. Terveydenhuollon henkilökunta tulisi testata korkealla frekvenssillä. Työssä käyvä väestö harvemmin, mutta kuitenkin riittävän usein. Käytännössä puhutaan nykyiseen verrattuna moninkertaisesta määrästä testejä.
Islannista saatujen populaatiotason tulosten mukaan jopa puolet taudinkantajista saattaa olla oireettomia. Siksi ihmisten olisi syytä suojata itsensä hyvin sekä tarttumiselta että tartuttamiselta.
Erityisesti läheisesti ihmisten kanssa työskentelevillä tulisi olla päällään sellainen kerros suojavarusteita, ettei tartunta voi tapahtua. On kuitenkin mahdoton ajatus, että kaikki pukeutuisivat kuten sydänkirurgit. Suojanaamareidenkin käytöstä viranomaisilla on ristiriitaisia käsityksiä. Arkikäyttöisten suojavarusteiden osalta tarvitaan yrityksiltä vielä innovaatioita.
Rajoitusten lieventäminen samalla lisäten ihmisten testausta on paitsi looginen myös toteuttamiskelpoinen etenemisvaihtoehto. Sudenkuoppia on, mutta ne ovat ratkaistavissa. Suomen hallituksen ja terveysviranomaisten tulisi ennakkoluulottomasti ja laaja-alaisesti arvioida ratkaisustrategioita, joiden avulla selviäisimme kriisistä mahdollisimman pienin kustannuksin ihmisten hyvinvoinnille.
Tarvitaan laatikon ulkopuolista ajattelua.
Mauri Kotamäki pääekonomisti, Keskuskauppakamari
------------------------------------------
Julkaistu alunperin Kauppalehden pitkänä mielipidekirjoituksena
Mutta koko yhteiskunta ei voi lakata toimimasta, tai yhteiskuntajärjestelmämme romahtaisi. Ajattele turvallisuuden ylläpitoa, jätehuoltoa, ruuan- tai sähköntuotantoa. Puhumattakaan terveydenhuollosta! Tiettyjen toimintojen on yksinkertaisesti pysyttävä käynnissä kaikissa tilanteissa.
Iso osa väestöstä ja yrityksistä toimii aloilla, joilla sosiaalinen etäännyttäminen tarkoittaa taloudellisen toimeliaisuuden merkittävää vähentymistä.
Nyt käytettävissä oleva vähäinen tilastodata viittaa siihen, että kokonaistuotanto ja kulutus romahtavat Suomessa alkuvuonna. OECD:n mukaan jokainen karanteenikuukausi alentaa maan bruttokansantuotetta keskimäärin kahdella prosentilla. Näin ollen esimerkiksi kolmen kuukauden eristäytyminen maksaisi Suomelle noin 14 miljardia euroa.
Eikä sen jälkeen palattaisi välittömästi normaaliin. Ihmisiä on lomautettu ja tuotantoa ajettu alas, konkursseja on saattanut tulla ja työttömyys on noussut. Talouden palautuminen ei tapahdu hetkessä. Kansantalous on pikemmin kuin voimala, jonka toiminta hätätapauksessa saadaan ajettua nopeasti alas, mutta uudelleen käynnistäminen ottaa oman aikansa.
Lisäksi vientikysyntä saattaa olla pitkäänkin lamaantunut, koska monet muut maat kamppailevat vielä epidemioittensa kanssa.
Näillä parametreilla talouden romahdus voi olla jopa enemmän kuin nyt ennustetut neljästä kuuteen prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kuinka pitkään eristäytymisen strategia voi jatkua? Myös työttömyys, liikkumattomuus ja syrjäytyminen tappavat, joskin eri tavalla kuin koronavirus. Tulisi etsiä ratkaisuja, joissa parhaaseen terveydelliseen lopputulokseen päästään mahdollisimman pienin taloudellisin haitoin.
Väestöön olisi syytä kohdistaa laajamittaisia testauksia viruksen varalta. Suomen viranomaisten muuten hyvä linja on ollut tältä osin sekava. Onneksi viimeisten tietojen mukaan testausta aiotaan lisätä. Myös yksityinen sektori kantaa kortensa kekoon innovoinnissa ja testauspotentiaalin kasvattamisessa. Saatavilla on jo drive-in-testausta ja lähitulevaisuudessa testausta vasta-aineiden varalle. Testauspotentiaalia on kasvatettu muun muassa tekemällä yhteistyötä eteläkorealaisten kanssa.
Teknologiakin kehittyy. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viranomaiset ovat hyväksyneet testin, joka antaa tuloksen koronavirusinfektiosta 45 minuutissa. Määrätietoisin askelein ja teknologisten innovaatioiden kautta kapasiteettia on mahdollista lisätä roimasti. Mitä aikaisemmin pystymme turvallisesti lieventämään rajoituksia, sitä parempi.
Testaaminen on tärkeää, jotta tartuntapesäkkeet voidaan eristää. Terveydenhuollon henkilökunta tulisi testata korkealla frekvenssillä. Työssä käyvä väestö harvemmin, mutta kuitenkin riittävän usein. Käytännössä puhutaan nykyiseen verrattuna moninkertaisesta määrästä testejä.
Islannista saatujen populaatiotason tulosten mukaan jopa puolet taudinkantajista saattaa olla oireettomia. Siksi ihmisten olisi syytä suojata itsensä hyvin sekä tarttumiselta että tartuttamiselta.
Erityisesti läheisesti ihmisten kanssa työskentelevillä tulisi olla päällään sellainen kerros suojavarusteita, ettei tartunta voi tapahtua. On kuitenkin mahdoton ajatus, että kaikki pukeutuisivat kuten sydänkirurgit. Suojanaamareidenkin käytöstä viranomaisilla on ristiriitaisia käsityksiä. Arkikäyttöisten suojavarusteiden osalta tarvitaan yrityksiltä vielä innovaatioita.
Rajoitusten lieventäminen samalla lisäten ihmisten testausta on paitsi looginen myös toteuttamiskelpoinen etenemisvaihtoehto. Sudenkuoppia on, mutta ne ovat ratkaistavissa. Suomen hallituksen ja terveysviranomaisten tulisi ennakkoluulottomasti ja laaja-alaisesti arvioida ratkaisustrategioita, joiden avulla selviäisimme kriisistä mahdollisimman pienin kustannuksin ihmisten hyvinvoinnille.
Tarvitaan laatikon ulkopuolista ajattelua.
Mauri Kotamäki pääekonomisti, Keskuskauppakamari
------------------------------------------
Julkaistu alunperin Kauppalehden pitkänä mielipidekirjoituksena
Kommentit
Lähetä kommentti