Valintojen maailma

  Suomi ottaa koronakriisin takia paljon velkaa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde eli velan suhde bruttokansantuotteeseen paisuu 59 prosentista vuonna 2019 noin 74 prosenttiin vuonna 2023. Työllisyystavoite luo painetta hallitukselle pitää lupauksensa Muutamassa vuodessa julkisen talouden velka tulee kasvamaan liki 50 miljardilla eurolla. Vaikka luvut ovat tähtitieteellisiä, hallitusta ei voi liikaa moittia finanssipoliittisesta virityksestä. Yllättävissä kriiseissä on julkisen vallan ja erityisesti valtion tehtävä pehmentää iskua alijäämiä kasvattamalla. Käytännössä asia on monimutkaisempi. Vaikuttaa nimittäin siltä, että lama-aikoina alijäämät ovat suuria, mutta hyvinäkään aikoina ei päästä ylijäämän puolelle. Suomen julkinen talous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen vuodesta 2009, ja talousennusteiden valossa tulee olemaan vielä usean vuoden ajan. Päättäjät ovat aina ja kaikkialla olleet huonoja tekemään päätöksiä, jotka leikkaavat kansalaisten ”saavutettuj...

Olin eilen keskustelemassa yleisestä ansioturvasta Ylen erinomaisessa ohjelmassa nimeltä "Mikä maksaa?" Kuuntele ohjelma täältä:  https://areena.yle.fi/audio/1-50547955

Työmarkkinoiden rautainen lukko SAK julkaisi muutama päivä sitten   tiedotteen   otsakkeella ”SAK haluaa parannuksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan”. Siinä ei liene mitään yllättävää kenellekään, että SAK haluaa parannuksia ansioturvaan. Kiinnostavaa tiedotteessa oli se, että SAK asettui vihdoin kannattamaan   yleistä ansioturvaa . Tiedotteessa sanotaan: ” Näiden parannusten lisäksi SAK:n hallitus tukee tavoitetta, että kaikki palkansaajat ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä.” Tämä on mitä tervetullein linjanmuutos. Jyrkkä vastustaminen saattaa siis kääntyä lyhyessä ajassakin, kun tuulee oikeasta suunnasta. En missään nimessä moiti SAK:ta takinkäännöstä tai tuuliviirinä olemisesta. Näin järkevät ihmiset ja instituutiot toimivat – kun tiedot ja tilanteet muuttuvat, on linjauksia syytä päivittää. Kuten työmarkkinapöydissä aina, SAK ei tietenkään ehdoitta asetu kannattamaan yleistä ansioturvaa. Työmarkkinapöydässähän on kyse pelitilanteesta ja SAK sitoo linj...

Julkisen sektorin työllistämistä tarjotaan toisinaan lääkkeeksi työllisyysasteen kohentamiseksi. Jokunen viikko sitten esimerkiksi pitkän linjan kansanedustaja Eero Heinäluoma nosti julkisen sektorin työllisten määrän yhdeksi syyksi Ruotsin Suomea korkeammalle työllisyysasteelle . Ekonomistien suhtautuminen julkiseen työllistämiseen edellä mainituista motiiveista käsin on tyypillisesti ollut nihkeää. Miksi? Keskeisin (joskaan ei ainut) perustelu on syrjäytymisvaikutus. Toisin sanoin julkisen sektorin työllistäminen vähentää eli ”syrjäyttää” yksityisen sektorin työtä. Kuvittele, että julkinen valta alkaisi valmistamaan ja myymään skoottereita. Tämä vähentäisi yksityisen sektorin rekrytointia, kun julkinen tuotanto alkaisi kilpailemaan yksityisen kanssa – oletuksena, ettei julkisen sektorin toiminta laajentaisi skootterimarkkinaa merkittävästi. Olennainen kysymys skoottereita myyvälle valtiolle olisi: mikä markkinaepäonnistuminen perustelee tällaisen päätöksen? Onko skootterimarkki...

Viime viikolla uutisoitiin historiallisen suuresta tiputuksesta, kun Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui vuositasolle muutettuna 32,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Finanssikriisi oli paha kriisi ja tuolloinkin tiputus oli ”vain” 8,4 prosenttia. Yleisesti ottaen pidän enemmän tavasta ilmoittaa neljännesvuosittainen talouskasvu verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Näin mitattuna Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui 9,5 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä. Korkea on tiputus, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa. Vaikka Yhdysvalloista on uutisoitu paljon, itse asiassa monessa maassa Euroopassa tilanne on vieläkin synkempi. Saksassa toisen neljänneksen vertailukelpoinen tiputus oli 11,7 prosenttia, Italiassa 17,3 prosenttia, Ranskassa 19 prosenttia ja Espanjassa 22,1 prosenttia. Valitettavasti Suomen vastaavaa lukua ei vielä ole saatavilla, mutta kokeellisen tuotannon pikaestimaatin mukaan tiputus olisi noin 5,5 prosentin luokkaa. ...

Universaali ansioturva nousi taas otsikoihin kiitos Kokoomuksen uuden, myötäsukaisen linjauksen ja Hesarin Teemu Muhosen  nopean reagoinnin  linjaukseen. Asiassa on siis kyse siitä, että kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Kassojen jäsenmaksuilla katetaan vain murto-osa ansiopäivärahan kustannuksista. Järjestelmän epäkohta halutaan korjata ulottamalla ansioturva kaikille yhdenvertaisesti ja siitä nimitys universaali ansioturva. Olin asiaan liittyen selvityshenkilönä parisen vuotta sitten. Loppuraportti on luettavissa täällä . Tässä kirjoituksessa haluan ottaa kantaa erääseen yksityiskohtaan, jota (mielestäni väärin perustein) nostetaan tasaisin väliajoin perustelemaan nykymallia ja vastustamaan uudistusta. Esimerkki täällä . Ajatus menee siis niin, että koska Työllisyysrahasto tilittää karkeasti peruspäivärahaa saavien henkilöiden osuuden työttömyys...