Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2020.

Mikä maksaa? Ansiosidonnaista päivärahaa kaikille?

Kuva
Olin eilen keskustelemassa yleisestä ansioturvasta Ylen erinomaisessa ohjelmassa nimeltä "Mikä maksaa?" Kuuntele ohjelma täältä:  https://areena.yle.fi/audio/1-50547955

SAK:n linjanmuutos ansaitsee kiitoksen

Työmarkkinoiden rautainen lukko SAK julkaisi muutama päivä sitten   tiedotteen   otsakkeella ”SAK haluaa parannuksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan”. Siinä ei liene mitään yllättävää kenellekään, että SAK haluaa parannuksia ansioturvaan. Kiinnostavaa tiedotteessa oli se, että SAK asettui vihdoin kannattamaan   yleistä ansioturvaa . Tiedotteessa sanotaan: ” Näiden parannusten lisäksi SAK:n hallitus tukee tavoitetta, että kaikki palkansaajat ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä.” Tämä on mitä tervetullein linjanmuutos. Jyrkkä vastustaminen saattaa siis kääntyä lyhyessä ajassakin, kun tuulee oikeasta suunnasta. En missään nimessä moiti SAK:ta takinkäännöstä tai tuuliviirinä olemisesta. Näin järkevät ihmiset ja instituutiot toimivat – kun tiedot ja tilanteet muuttuvat, on linjauksia syytä päivittää. Kuten työmarkkinapöydissä aina, SAK ei tietenkään ehdoitta asetu kannattamaan yleistä ansioturvaa. Työmarkkinapöydässähän on kyse pelitilanteesta ja SAK sitoo linj...

Työllistää vai lisää työttömyyttä? Julkinen työ ei ole ihmelääke

Julkisen sektorin työllistämistä tarjotaan toisinaan lääkkeeksi työllisyysasteen kohentamiseksi. Jokunen viikko sitten esimerkiksi pitkän linjan kansanedustaja Eero Heinäluoma nosti julkisen sektorin työllisten määrän yhdeksi syyksi Ruotsin Suomea korkeammalle työllisyysasteelle . Ekonomistien suhtautuminen julkiseen työllistämiseen edellä mainituista motiiveista käsin on tyypillisesti ollut nihkeää. Miksi? Keskeisin (joskaan ei ainut) perustelu on syrjäytymisvaikutus. Toisin sanoin julkisen sektorin työllistäminen vähentää eli ”syrjäyttää” yksityisen sektorin työtä. Kuvittele, että julkinen valta alkaisi valmistamaan ja myymään skoottereita. Tämä vähentäisi yksityisen sektorin rekrytointia, kun julkinen tuotanto alkaisi kilpailemaan yksityisen kanssa – oletuksena, ettei julkisen sektorin toiminta laajentaisi skootterimarkkinaa merkittävästi. Olennainen kysymys skoottereita myyvälle valtiolle olisi: mikä markkinaepäonnistuminen perustelee tällaisen päätöksen? Onko skootterimarkki...

Suomessa ja rapakon takana tiputaan korkealta

Viime viikolla uutisoitiin historiallisen suuresta tiputuksesta, kun Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui vuositasolle muutettuna 32,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Finanssikriisi oli paha kriisi ja tuolloinkin tiputus oli ”vain” 8,4 prosenttia. Yleisesti ottaen pidän enemmän tavasta ilmoittaa neljännesvuosittainen talouskasvu verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Näin mitattuna Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui 9,5 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä. Korkea on tiputus, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa. Vaikka Yhdysvalloista on uutisoitu paljon, itse asiassa monessa maassa Euroopassa tilanne on vieläkin synkempi. Saksassa toisen neljänneksen vertailukelpoinen tiputus oli 11,7 prosenttia, Italiassa 17,3 prosenttia, Ranskassa 19 prosenttia ja Espanjassa 22,1 prosenttia. Valitettavasti Suomen vastaavaa lukua ei vielä ole saatavilla, mutta kokeellisen tuotannon pikaestimaatin mukaan tiputus olisi noin 5,5 prosentin luokkaa. ...