Valintojen maailma

Vastikään pääministeri  Sanna Marin   varoitteli , että kriisi saattaa kestää vielä kauankin. En epäile, etteikö päätösten taustalla oleva analyysi olisi hyvää. Mutta silti minua kiinnostaa, mihin tarkemmin ottaen päätökset perustuvat? En ole löytänyt STM:n tai THL:n sivuilta pitkiin aikoihin yksityiskohtaisempia arvioita siitä, mikä näkemys virkamiehillä on koronaepidemian kehittymisestä. Päätösten taustalla lienee ilman muuta analyyttistä ajattelua esimerkiksi THL:n tutkijoiden taholta. Ja en nyt tarkoita sinänsä erinomaisia  THL:n tilannehuoneen  tyyppisiä ratkaisuja. Tarkoitan virkamiesten (ja tutkijoiden) päättäjien päätösten taustaksi tekemiä parhaita mahdollisia asiantuntija-arvioita epidemian kehityksestä. Mikä on hallituksen päätöksiin perustuva arvio tartuttavuusluvusta (R0)? Kuinka infektioiden tai koronavirukseen kuolleiden lukumäärien odotetaan kehittyvän? Onko taustalla tarkempia hajotelmia odotetuista ikä- tai alueellisista jakautumista? Ja niin...

Kehysriihi  tuli ja meni, mutta aika erilailaisena, kun vielä jokunen kuukausi sitten ajateltiin. Kehysriihi piti olla työllisyysriihi – siellä oli tarkoitus tehdä toimenpiteitä, joilla nostettaisiin Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Aina asiat eivät mene suunnitellusti. Kehysriihi oli koronariihi ja hyvä niin. Tilanne on siinä määrin  vakava , että muuta vaihtoehtoa ei tainnut olla. Riihen linjaukset  ovat hyviä  esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja kuntien kautta haettaviin suoriin yritystukien näkökulmasta. Toisaalta riihi jäi vajaaksi, koska edelleen työllistävien yritysten sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ei tullut väliaikaista poistoa. Näyttää nimittäin siltä, että talouden pudotuksesta tulee syvä. Ja sellaisessa tilanteessa on parempi tehdä liikaa kuin liian vähän. Totuuden nimessä on sanottava, ettei kukaan tällä hetkellä tarkkaan tiedä missä juuri nyt mennään.  Esimerkiksi Suomen Pankki antaa kaksi realistista skenariota ...

Kiinan Wuhan aivasti, ja nyt Suomi on kipeä. Koronavirus on hengenvaarallinen tietyille väestöryhmille. Ensivaiheessa sosiaalinen eristäytyminen on Suomen ainut mahdollinen strategia. Mutta koko yhteiskunta ei voi lakata toimimasta, tai yhteiskuntajärjestelmämme romahtaisi. Ajattele turvallisuuden ylläpitoa, jätehuoltoa, ruuan- tai sähköntuotantoa. Puhumattakaan terveydenhuollosta! Tiettyjen toimintojen on yksinkertaisesti pysyttävä käynnissä kaikissa tilanteissa. Iso osa väestöstä ja yrityksistä toimii aloilla, joilla sosiaalinen etäännyttäminen tarkoittaa taloudellisen toimeliaisuuden merkittävää vähentymistä. Nyt käytettävissä oleva vähäinen tilastodata viittaa siihen, että kokonaistuotanto ja kulutus romahtavat Suomessa alkuvuonna. OECD:n mukaan jokainen karanteenikuukausi alentaa maan bruttokansantuotetta keskimäärin kahdella prosentilla. Näin ollen esimerkiksi kolmen kuukauden eristäytyminen maksaisi Suomelle noin 14 miljardia euroa. Eikä sen jälkeen palattaisi välittömäs...

Tähän maailman aikaan on vähän konkreettista tilastotietoa, johon nojata. Nopeimmatkin tilastot tulevat helposti kuukauden viiveellä, ja kuukausi on tällä hetkellä kovin pitkä aika. Siksi kyselytutkimukset nousevat arvoon arvaamattomaan. Kauppakamarit toteuttivat 30.3.2020 jäsenkyselyn koronakriisin taloudellisista vaikutuksista. Sekä tämän, että 16.–17.3.2020 tehdyn kyselyn perusteella pystymme luomaan parempaa kuvaa yritysten tilasta juuri nyt.  Toki kyselytutkimusten kohdalla on koko ajan pidettävä mielessä, että vastaukset edustavat vastaajien subjektiivisia näkemyksiä aiheesta. Puhe ja sanat eivät ihmisillä aina kohtaa. Siitä huolimatta saamme kyselyistä avokasta tietoa.  Seuraavassa muutamia nostoja kauppakamarien viime aikaisista kyselyistä liittyen koronaan.  Yritysten liikevaihto sakkaa – toimialojen välillä on eroja Keskimäärin yksikään toimiala ei pääse karkuun koronakriisiä, ja kolme neljästä yrityksestä vastaa, että koronavirusepidemia on vai...