Valintojen maailma

Koronakriisi on aiheuttanut ennen näkemättömän jyrkän nousun työttömyydessä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa oli viimeisimmän tiedon (21.6.) mukaan lomautettuna noin 133 000 henkilöä, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta lomautettuna on noin 10 000. Onneksi luvut eivät näytä enää jyrkästi heikentyvän, vaan lomautettujen määrä pikemminkin laskee. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on suhteellisen kattava – mutta ei kaikille. Tämän vuoden huhtikuussa lomautus-šokin iskiessä toiset olivat työttömyyskassan jäseniä, kun taas toiset eivät olleet. Toiset pääsivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, toiset eivät. Kaikki ovat kuitenkin maksaneet palkastaan työttömyysvakuutusmaksua, jolla rahoitetaan suuri osa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla ansioturvasta rahoitetaan vain murto-osa – 5,5 prosenttia. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Viime vuosina peruspäivärahaa on saanut yleensä 25 000–30 000 henkilöä kuuk...

Uusin kauppakamarin kysely on julkaistu.  Kysely tehtiin 23.6.2020. Tiedote: https://kauppakamari.fi/tiedote/kauppakamarikysely-kaanne-on-tapahtunut-tulevaisuus-nayttaa-yrityksissa-paremmalta-kuin-nykyhetki/  Tässä kattava Power BI -raportti kyselystä: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYmZjN2UxNzgtNzg2Zi00YWRkLWEwOWItNTNhNDg3MTI3NmRiIiwidCI6IjA0Y2NlMTBjLTcxMWEtNGZlNS1iMTQyLWE1NzdhYmY3ZDE5MSIsImMiOjl9

Hurjaa!

Lama-aikana valmistuneiden työmarkkinamenestys poikkeaa normaaliaikoina valmistuneista. Näin on ainakin, jos on uskominen  Bart Cockxin  kokoomia viimeisiä  tutkimustuloksia . Teoria on looginen, mutta monisyinen. Myös sen empiirinen tutkiminen on jossain määrin monimutkaista, mutta siitä toisaalla. Seuraavassa karkeasti yksinkertaistettu kuvaus vaikutusmekanismeista. Korkeasti koulutetuilla henkilöillä on monasti useampia työmarkkinavaihtoehtoja, kuin matalasti koulutetuimmilla kavereillaan. Yliopistotutkinnon suorittanut ei lama-aikaan kenties löydä heti työtään omalta alaltaan, mutta usein jotain työtä kuitenkin löytyy. Työttömyyden sijaan ”oman alan” työkokemuksen kertyminen vähenee ja palkka saattaa olla vaihtoehtoa alempi. Sen sijaan matalammin koulutetulla henkilöllä lama-aikana tällaista sopeutumisvaihtoehtoa alemman koulutustason työtehtävään ei ole ja työttömyys nousee herkemmin. Korkeasti koulutettujen ihmisten tapauksessa vaikutukset ovat pitkäaikaise...

Savupiipusta nousi valkoista savua, ja hallitus sopi neljännestä lisätalousarviosta. Tuloksena mittava paketti vähän sitä sun tätä. Ja tietysti lisää velkaa.  Hallituksen antamien tietojen  mukaan valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa. Kysymys on siis poikkeuksellisen mittavasta elvytyspaketista. Monet ovat suorastaan kauhistuneet velan kasvusta. Toiset vähättelevät ongelmaa. Suurin osa ihmisistä on siinä keskellä. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? MITÄ TAPAHTUI FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN? Lamat eivät ole veljiä keskenään. Niitä on siis vaikea verrata. Suomen suuren laman aikaan eli 1990-luvun alkupuolella Suomen valtio ei pahimmassa vaiheessa yksinkertaisesti enää saanut lainaa. Julkista taloutta oli pakko sopeuttaa eri tavoin. Yksi keskeinen rakenteellinen muutos verrattuna suureen lamaan liittyy siis lainan saantiin ja pääomamarkkinoihin. Nyt rahaa olisi saatavilla. ...